3. joulukuuta 2013

Veljeni hiiri?

"Eläinkokeissa todettiin, että traumaattinen tapahtuma saattaa vaikuttaa siittiöiden DNA:han ja muuttaa myöhempien sukupolvien aivoja ja käyttäytymistä. Tutkijoiden mukaan tuloksilla on merkitystä fobioiden ja ahdistuksen ymmärtämisessä", uutisoi hs.fi tänään. Kyseisessä kokeessa oli käytetty hiiriä.

Eläimillä tehdään yllättävän paljon kokeita, joissa niitä käytetään ihmisen mallina myös ihmisen mieltä tutkittaessa. Jotta tällaisia tutkimuksia on ryhdytty tekemään, tutkijat ovat kai katsoneet, että eläimillä on tutkimusten kannalta oleellinen kyky tuntea. Jos tutkijat pitäisivät eläinten tunnetiloja kovin vajaavaisina, ei niiden kai väitettäisi soveltuvan tutkimuksissa ihmisen malliksi. 


Erikoista onkin, että samaan aikaan eläimiä pidetään ahtaissa ja virikkeettömissä oloissa, niin turkistarhoilla, eläintarhoissa, maito- ja lihatiloilla kuin eläinkoelaitoksissakin. Hyvin usein kuulee vedottavan siihen, että "Nehän ovat vain eläimiä!" ja se, joka tämän uskaltaa kyseenalaistaa, leimataan hupsuksi kettutytöksi tai punavihreäksi piipertäjäksi. "Eläin on eläin ja me ollaan ihmisiä!" eläintuottajat ovat minullekin tehneet selväksi.


Mielestäni nämä ajattelumallit ovat ristiriidassa keskenään. 


Jos nyt ollaan sitä mieltä, että eläin ei ole samalla tavalla tunteva olento kuin ihminen eli se ei koe vaikkapa tylsyyttä, pelkoa tai turhautumista, niin kuinka niitä voidaan käyttää ihmisen mallina eläinkokeissa, joissa tutkitaan nimenomaan mieltä, tunnetiloja?


Jos puolestaan ajatellaan, että eläinten tuntemusten taso vastaa ihmisten tuntemusten tasoa tarpeeksi, jotta niitä voidaan verrata keskenään, niin kuinka on mahdollista, että meillä edelleen pidetään eläimiä sellaisissa olosuhteissa, joissa ne eivät voi toteuttaa luontaista käyttäytymistään, oloissa, joissa ne kokevat stressiä ja muita negatiivisia tuntemuksia suuren osan elämästään?


Itse en epäile hetkeäkään, etteivätkö eläimet tuntisi aiemmin mainitsemiani tunteita. Sen sijaan suhtaudun hyvin kriittisesti ja epäilevästi tutkimuksiin, joissa eläimiä on käytetty ihmistä mallintamassa. Ihminen eroaa biologisesti hyvin paljon esimerkiksi rotista, hiiristä, kaloista ja koirista, joten on erikoista, että eläinkokeita edelleen jatketaan. On myös laajalti tiedossa, että eläinkokein saatuja tuloksia voidaan vain harvoin sellaisinaan hyödyntää esimerkiksi sairauksien hoitoon. Eläinkokeiden vuoksi on jopa kuollut ihmisiä, sillä esimerkiksi tietyt lääkkeet ovat aiheuttaneet ihmisille päinvastaisia seurauksia kuin eläimille, jotka ovat parantuneet niille aiheutetuista sairauksista lääkkeiden avulla. Nykyteknologia mahdollistaa huomattavasti varmempia, nopeampia ja usein myös halvempia tutkimuskeinoja vaihtoehtomenetelmien puolella, joten olisi hyödyllistä siirtyä eläinkokeista muihin tutkimusmenetelmiin. Eläinkokeista vaihtoehtomenetelmiin siirtymisestä hyötyisivät miljoonien eläinten lisäksi myös ihmiset, jotka eivät kuolisi turhaan esimerkiksi näihin lääkkeisiin, jotka on eläinkokeissa todettu vaarattomiksi, mutta käytännössä ihmisille hengenvaarallisiksi. 


Eläinkoeuutisia lukiessani en voi olla miettimättä, kuinka paljon, taas kerran, eläimiä on käytetty tutkimuksiin, joiden tuloksista ei välttämättä ole meille ihmisille mitään hyötyä. Ja vaikka uutisessa kieli on hyvin asiallista, näen silmissäni ne pienet hiiret, joiden aivoja on tätäkin tutkimusta varten sorkittu. 


Positiivista on se, että EU on sitoutunut vähentämään eläinkokeiden määrää ja esimerkiksi meillä Suomessa on ihan oma Vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAM, joka toimii Tampereella. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että EU todella panostaa eläinkokeiden vähentämiseen ja vaihtoehtomenetelmien lisäämiseen. Raha kun meinaa tässäkin asiassa tulla eläinten hyvinvoinnin edelle: Euroopan Parlamentissa käyvät tietysti lobbaamassa myös henkilöt, jotka käärivät omat osuutensa eläinkoebisneksen tuotoista. 



Monen eläinkokeen lopputulos saattaa olla ihmisen näkövinkkelistä yhtä pätevä kuin jos koe olisi suoritettu pehmolelulla. 

2 kommenttia: